Level 1

Ihminen, jolla on taipumusta eskapismiin, nostalgisoituu helposti. Nostalgisoituminen on kuitenkin määriteltävä tarkemmin, jos mielii kanssakulkijoidesi ymmärtävän pätkän vertaa siitä, mitä horiset. Ei ole hauskaa, jos leimaudut vaillinaisen informaatiovirtasi vuoksi retroksi tai uushipiksi. Koska saattaa olla, että seuraavana jouluna profiloidut lahjan antajan mielessä "vihreän teen ystäväksi" ja "kirpparikarppaajaksi". Viimeisen ryhmittymän olemassa olosta en tosin ole ihan varma, mutta kun karppaajat nykyään ylittävät koulukuntarajoja loikkien. Loikkarit ovat taas muodissa, kun puhutaan vähän minkä sattuu puolesta. Taitaa tarkoittaa sitä, että muilutus käytännössä on siirtynyt historian lehdyköille, eli nostalgiaosastoon. Jos joku nyt muilutusta tahtoo nostalgioida.

Jahah, mutta tämä nostalgiointi puolestaan on viihdeteollista laatua. Väittäisin tosin, että nykykulutuksen mittakaavassa se on viihdetaloudellista laatua, elämysten uusiokäyttöä. Ja tällä taas ei ole mitään tekemistä ekologisuuden kanssa, hipit! Kyse on täydelliseksi havaitun elämyksen hengissäpidosta. Tästä näin.

Yksi parhaista tavoista joutua profiloiduksi väärin, on esittää listoja. Siispä teen niin:  Prätkähiiret, Varjoankka, Alfred J. Kvack, Star Wars, Jurassic Park, Life Force Salamander, Robocop, Top Gun, Startropics, Turtles, Mortal Combat ja Ihmemies McGyver aamen! Parasta virrenveisuussa on kuitenkin se, että voi haudata Star Treckin autuaallisesti maan syvimpään poveen. En tosin tiedä, kuka niistä nykyään titteliä kantaa, mutta ennen se oli Andersonin emäntä.

Jokapäiväsenä ja ikuisena velvollisuutenani tarjoilenkin teille hippirunkuille aihetta aggressioon Life Force Salamander -Power of Anger 

8-bittisyyden suurlähettiläs Gorodinzki kuittaa.